Mun harjoittelu Niilo Mäessä on nyt ohi. Helpotus ja harmitus. Mulla oli siellä kovin mukavaa. Mutta nyt mulla on hieman enemmän aikaa uhrata sille kevään oleelliselle projektille eli kandille.

Jyväsjärven jäät on alkaneet rakoilla. Sillan ympäriltä ovat jäät kadonneet. Pinkki pyöräkin on vajonnut pohjaan. Itsekin tekisi mieli vajota. Varsinkin kun huomaan, että kiinnostavin asia mun elämässäni tällä hetkellä on seurata, miten Jyväsjärven sulaamisprosessi etenee. Melko säälittävää.

Mua pyydettiin huomiseksi töihin. Oikeastaan melkein rukoiltiin. Sanoin EI. Työkaverini pyysi vaihtamaan lauantain aamuvuoron iltavuoroon. Sanoin EI. Olen itsekäs työkaveri mutta mulla on viikonlopulle suunnitelmia, joita en halua muuttaa:

Perjantai
7:oo opeportfolio valmiiksi
9:oo kandia
15:oo pari inkluusioartikkelia
16:oo kaverin kanssa keskustelemaan henkeviä
määrittelemättömään aikaan kotiin tekemään makaroonilaatikkoa ja nukkumaan

Lauantai
8:oo duuni
13:oo kotiin, siivous (en ole siivonnut kuukauteen), pyykit (en ole pessyt pyykkiä kuukauteen), kirjallisuusanalyysi kirjasta Barnens ö (piti olla valmis kaksi viikkoa sitten), Musik från vittula aluille, Antin kanssa (toivottavasti) skype ja aikaisin nukkumaan

Sunnuntai
10:oo kandia kirjastolla
16:oo kotiin, opetusfilosofia ja harjoitteluraportti
21:oo nukkumaan

No onhan se Jyväsjärven tarkkailu kiinnostavaa kun vaan sopiva vertailukohde löydetään...